Helsingin Navigaattorit

Helsingin Navigaattorit

15.02.2009

Maantieteellisen merenkulkuopin tutkinto 25.04.1997, rannikkonavigointi, kysymykset

Käytä eksymätaulukkoa ja vuorovesitaulukoita soveltuvin osin. Lue myös yleiset tutkinto-ohjeet!

Eranto on 6°E ellei tehtävässä toisin ilmoiteta.

    1. Paikasta 65°33.0'N 024°29.9'E ohjataan kompassisuuntaa 231°. Lokin näyttäessä 22.5 mpk suunnitaan majakka Kemi 2 kompassisuuntimassa 080°. Kun loki näyttää 28.5 mpk, suunnitaan majakka Kemi 1 kompassisuuntimassa 163°. Suuntimat otetaan ohjauskompassilla.
      Määritä aluksen paikka jälkimmäisen havainnon hetkellä.
    1. Laske tosisuuntima ja matka majakasta Suomen Leijona (59°28.4'N 020°49.0'E) majakkaan Ristna (58°56.0'N 022°04.0'E).
    1. Paikasta 65°34.3'N 023°25.0'E ohjataan kompassisuuntaan 150°. Nopeus on 10 solmua. Länsituulen aiheuttama sorto on 10°.
      Määritä aluksen paikka 30 minuutin kuluttua lähdöstä.
    2. Matkaa jatketaan suoraan kohti majakkaa Kemi 1. Mitä kompassisuuntaa on ohjattava, kun tuulen suunta säilyy ennallaan, mutta sorto pienenee arvoon 8° aluksen suunnan muutoksen yhteydessä?
    1. Määritä vuorovesivirran suunta ja nopeus paikassa 50°51.0'N 001°28.0'E 09.12.1995 kello 03.00 UT. (Ylävesi on ollut kello 00.05 UT, korkeus 6.6 m. Alavesi tulee olemaan kello 07.10 UT, korkeus 1.3 m.)
    1. Paikassa 50°53.5'N 001°31.0'E olevalta poijulta otetaan suunta kohti majakka-alusta Varne (51°01.2'N 001°23.8'E). Nopeus on 7 solmua. Vuorovesivirran suunta on 030° ja sen nopeus on 2.2 solmua.
      Mitä kompassisuuntaa on ohjattava?
    2. Kauanko matka poijulta majakka-alukselle kestää?
    1. Väylän risteyksestä 65°35.3'N 023°25.3'E ohjataan kohti sektoriloistoa Lutskärsgrund. Ohjauskompassin kompassisuuntima 8.8 m väylän linjalle on 355°.
      Laske eksymä ohjatulle kompassisuunnalle.
    2. Mitä kompassisuuntaa ohjauskompassin tuolloin tulisi näyttää?
    1. Oikein vai väärin?
      • Sateliittipaikantimen WGS-84 -koordinaatein ilmoittama paikka voidaan sellaisenaan merkitä suomalaiseen merikarttaan [VIHREÄ MERIKARTTA].
      • DGPS lisää GPS-järjestelmän paikanmääritystarkkuutta.
      • Tutka on sateliittipaikanninta tärkeämpi yhteentörmäyksen ehkäisemistä ajatellen.
      • Saaressa oleva valkeaksi maalattu kummeli ei ole erotettavissa tutkakuvassa.
      • Etäisyys on tarkempi kuin suuntima tutkan avulla tapahtuvassa paikanmäärityksessä.
      • Tutkan käyttö ei vähennä merikartan käytön tarvetta.
    1. Tutkakuva
      Ajokseen matkalla oleva alus ohjaa 10 m väylässä kompassisuuntaan 010° nopeudella 12 solmua. Tutkakuvassa näkyy kaiku tutkamajakasta Keminkraaseli kello 18.15 etäisyydellä 3.75 mpk keulasuuntimassa 030°. Suunta ja nopeus säilytetään ja kello 18.25 mitataan voimakas kaiku etäisyydellä 3.00 mpk keulasuuntimassa 284°. Säteen suunnassa kaiun takana esiintyy tutkakuvassa iso viiva.
      Mistä kaiku tulee?
    2. Mikä on keulasuuntima ja etäisyys tutkamajakkaan Keminkraaseli kello 18.25?
    1. A on konealus ja B purjealus. Kumpi väistää? Perustele.
    2. Selitä tuulen ja ilmanpaineen vaikutus rannikkoalueen meriveden korkeuteen.

Helsingin Navigaattorit

Helsingin Navigaattorit

15.02.2009

Rannikko 25.04.1997, mallivastaukset

    1. 65°27.2'N 024°04.8'E.
    1. ts=130°/50.2 mpk.
    1. 65°30.5'N 023°33.1'E.
    2. KS=126°.
    1. VS=020°, VN=1.8 solmua.
    1. KS=304°.
    2. 1 h 8 min.
    1. eks=+5° (KS=262°).
    2. KS=323°.
      • Väärin. Vihreän merikartan koordinaattijärjestelmä oli KKJ. [Siniseen merikarttaan voitaisiin!]
      • Oikein, DGPS lisää hieman paikannustarkkuutta [mutta parannus ei vuoden 2000 jälkeen ole merkittävä].
      • Oikein, satelliittipaikannin ei auta havaitsemaan toisia aluksia.
      • Oikein, kummelin tutkakaiku ei erotu saaren kaiusta.
      • Oikein.
      • Oikein, tutkalla ei näe kaikkia karttakohteita, muun muassa syvyyksiä.
    1. Tutkamajakka Pohjantähdestä.
    2. kk=059°, 2.2 mpk.
    1. B väistää. Purjealus ei saa estää liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua.
    2. Mereltä puhaltava voimakas, pitkäaikainen tuuli nostaa veden pintaa kymmeniä senttimetrejä. Maalta puhaltava tuuli vastaavasti vähentää veden korkeutta. Ilmanpaineen lisäys 1 hPa laskee veden pintaa 1 cm ja paineen pieneneminen vastaavasti nostaa sitä.