Helsingin Navigaattorit
15.02.2009
Maantieteellisen merenkulkuopin tutkinto 12.12.1997, rannikkonavigointi, kysymykset
Käytä eksymätaulukkoa ja vuorovesitaulukoita soveltuvin osin.
Lue myös yleiset tutkinto-ohjeet!
Eranto on 6°E ellei tehtävässä toisin ilmoiteta.
Kello 16.15 merkintäpaikan ollessa 65°29.0'N 023°28.5'E suunnitaan majakka Malören ohjauskompassilla ks=040° ja kello 16.45 uudestaan ks=335°. Kompassisuunta on 110° ja nopeus 7 solmua. Määritä aluksen paikka jälkimmäisen havainnon hetkellä.
Pirttisaaren merivartioasema (60°10.0'N 025°26.4'E) havaitsee tutkalla aluksen tosisuuntimassa 140° etäisyydellä 7 mpk. Laske merkintälaskulla aluksen paikka.
- Paikasta 65°26.7'N 024°45.2'E ohjataan kompassisuuntaa 270°. Viiden meripeninkulman matkan jälkeen havaitaan satelliittipaikantimella aluksen joutuneen 1.0 mpk suunnitellulta linjaltaan oikealle. Poikkeaman todetaan johtuvan kovan etelätuulen aiheuttamasta sorrosta, jota ei ollut otettu huomioon. Määritä sorto.
- Mikä on kompassisuunta tästä Ajoksen väylän luotsikohtauspaikalle?
Määritä vuorovesivirran suunta ja nopeus 12.12.1995 kello 17.40 UT paikassa 51°05.0'N 001°30.0'E. (Ylävesi on ollut kello 13.42 UT, korkeus 6.0 m. Alavesi tulee olemaan kello 21.02 UT, korkeus 1.6 m.)
- Paikasta 50°58.6'N 001°43.4'E ohjataan kompassisuuntaa 340°. Nopeus veden suhteen on 8 solmua. Vuorovesivirran suunta on 040° ja sen nopeus on 2.5 solmua.
Määritä suunta ja nopeus pohjan suhteen. - Määritä aluksen paikka 30 minuutin matkan jälkeen.
- Ajoksen 10 m väylällä suunnitaan paikassa 65°33.0'N 024°26.9'E ohjauskompassilla majakka Keminkraaseli kompassisuuntimassa 038°. Laske eksymä.
- Missä kompassisuuntimassa majakka Kemi 2 tuolloin tulisi suuntia?
- Selvitä viereisestä kuvasta mitä tutkakuvassa on tapahtumassa.
- Alus A paikassa 65°31.2'N 024°23.2'E havaitsee kello 21.14 tutkakuvassa aluksen B tosisuuntimassa 280° etäisyydellä 3 mpk. Alus A kulkee tosisuuntaan 219° nopeudella 15 solmua. Kello 21.26 on alus B tosisuuntimassa 295° etäisyydellä 2.2 mpk. Laske aluksen B tosisuunta ja nopeus.
Oikein vai väärin? - Tuuli kiertää matalapaineen keskusta vastapäivään pohjoisella pallonpuoliskolla.
- Merisavu syntyy, kun kylmä ilmamassa saapuu avoimen meren ylle.
- On odotettavissa heikkoa tuulta, kun isobaarit sääkartalla ovat tiheässä.
- Lämmin rintama syntyy, kun kylmä ilmamassa työntyy lämpimän ilmamassan alle.
- Korkeapaine aiheuttaa meressä vedenpinnan nousua.
- Ilmanpaine laskee ja sää huononee, kun matalapaine lähestyy.
Määrittele lyhyesti - Suomen sisäisten aluevesien ulkoraja.
- Suomen aluemeren ulkoraja.
Helsingin Navigaattorit
15.02.2009
Rannikko 12.12.1997, mallivastaukset
65°28.3'N 023°37.1'E.
60°04.6'N 025°35.4'E.
- so=12°.
- KS=251°.
VS=053°, VN=0.9 solmua.
- SPS=358°, NPS=9.7 solmua.
- 51°03.4'N 001°43.1'E.
- eks=-6°.
- KS=214°.
- Tapahtuu yhteentörmäys ellei ryhdytä toimenpiteisiin sen estämiseksi.
- TS=206°, 10.7 solmua.
- Oikein, kiertosuunnan aiheuttaa Coriolis-voima.
- Oikein, merisavu syntyy, kun erittäin kylmä ilmamassa tiivistää vedestä kohoavan kosteuden joutuessaan avoimen vesialueen päälle.
- Väärin. Kun isobaarit ovat tiheässä, on odotettavissa kovaa tuulta.
- Väärin. Lämmin rintama syntyy, kun lämmin ilmamassa työntyy kohti kylmempää ilmamassaa.
- Väärin. Korkea paine tarkoittaa korkeampaa ilmapatsasta, joka painaa vettä pois altaan.
- Oikein.
- Murtoviiva, joka kulkee uloimpien maastokohtien, saarien, luotojen ja karien kautta.
- Raja sijaitsee 12 mpk etäisyydellä sisäisten aluevesien ulkorajasta laissa säädetyin poikkeuksin.