Helsingin Navigaattorit

Maantieteellisen merenkulkuopin tutkinto 12.12.1997, rannikkonavigointi, kysymykset

Käytä eksymätaulukkoa ja vuorovesitaulukoita soveltuvin osin. Lue myös yleiset tutkinto-ohjeet!

Eranto on 6°E ellei tehtävässä toisin ilmoiteta.

1. Kello 16.15 merkintäpaikan ollessa 65°29.0'N 023°28.5'E suunnitaan majakka Malören ohjauskompassilla ks=040° ja kello 16.45 uudestaan ks=335°. Kompassisuunta on 110° ja nopeus 7 solmua. Määritä aluksen paikka jälkimmäisen havainnon hetkellä.
2. Pirttisaaren merivartioasema (60°10.0'N 025°26.4'E) havaitsee tutkalla aluksen tosisuuntimassa 140° etäisyydellä 7 mpk. Laske merkintälaskulla aluksen paikka.
3. 1. Paikasta 65°26.7'N 024°45.2'E ohjataan kompassisuuntaa 270°. Viiden meripeninkulman matkan jälkeen havaitaan satelliittipaikantimella aluksen joutuneen 1.0 mpk suunnitellulta linjaltaan oikealle. Poikkeaman todetaan johtuvan kovan etelätuulen aiheuttamasta sorrosta, jota ei ollut otettu huomioon. Määritä sorto.
   2. Mikä on kompassisuunta tästä Ajoksen väylän luotsikohtauspaikalle?
4. Määritä vuorovesivirran suunta ja nopeus 12.12.1995 kello 17.40 UT paikassa 51°05.0'N 001°30.0'E. (Ylävesi on ollut kello 13.42 UT, korkeus 6.0 m. Alavesi tulee olemaan kello 21.02 UT, korkeus 1.6 m.)
5. 1. Paikasta 50°58.6'N 001°43.4'E ohjataan kompassisuuntaa 340°. Nopeus veden suhteen on 8 solmua. Vuorovesivirran suunta on 040° ja sen nopeus on 2.5 solmua.
      Määritä suunta ja nopeus pohjan suhteen.
   2. 
      Määritä aluksen paikka 30 minuutin matkan jälkeen.
6. 1. Ajoksen 10 m väylällä suunnitaan paikassa 65°33.0'N 024°26.9'E ohjauskompassilla majakka Keminkraaseli kompassisuuntimassa 038°. Laske eksymä.
   2. Missä kompassisuuntimassa majakka Kemi 2 tuolloin tulisi suuntia?
7. 1. Selvitä viereisestä kuvasta mitä tutkakuvassa on tapahtumassa.
   2. Alus A paikassa 65°31.2'N 024°23.2'E havaitsee kello 21.14 tutkakuvassa aluksen B tosisuuntimassa 280° etäisyydellä 3 mpk. Alus A kulkee tosisuuntaan 219° nopeudella 15 solmua. Kello 21.26 on alus B tosisuuntimassa 295° etäisyydellä 2.2 mpk. Laske aluksen B tosisuunta ja nopeus.
8. Oikein vai väärin?
   • Tuuli kiertää matalapaineen keskusta vastapäivään pohjoisella pallonpuoliskolla.
   • Merisavu syntyy, kun kylmä ilmamassa saapuu avoimen meren ylle.
   • On odotettavissa heikkoa tuulta, kun isobaarit sääkartalla ovat tiheässä.
   • Lämmin rintama syntyy, kun kylmä ilmamassa työntyy lämpimän ilmamassan alle.
   • Korkeapaine aiheuttaa meressä vedenpinnan nousua.
   • Ilmanpaine laskee ja sää huononee, kun matalapaine lähestyy.
9. Määrittele lyhyesti
   1. Suomen sisäisten aluevesien ulkoraja.
   2. Suomen aluemeren ulkoraja.

Helsingin Navigaattorit

Rannikko 12.12.1997, mallivastaukset

1. 65°28.3'N 023°37.1'E.
2. 60°04.6'N 025°35.4'E.
3. 1. so=12°.
   2. KS=251°.
4. VS=053°, VN=0.9 solmua.
5. 1. SPS=358°, NPS=9.7 solmua.
   2. 51°03.4'N 001°43.1'E.
6. 1. eks=-6°.
   2. KS=214°.
7. 1. Tapahtuu yhteentörmäys ellei ryhdytä toimenpiteisiin sen estämiseksi.
   2. TS=206°, 10.7 solmua.
8. • Oikein, kiertosuunnan aiheuttaa Coriolis-voima.
   • Oikein, merisavu syntyy, kun erittäin kylmä ilmamassa tiivistää vedestä kohoavan kosteuden joutuessaan avoimen vesialueen päälle.
   • Väärin. Kun isobaarit ovat tiheässä, on odotettavissa kovaa tuulta.
   • Väärin. Lämmin rintama syntyy, kun lämmin ilmamassa työntyy kohti kylmempää ilmamassaa.
   • Väärin. Korkea paine tarkoittaa korkeampaa ilmapatsasta, joka painaa vettä pois altaan.
   • Oikein.
9. 1. Murtoviiva, joka kulkee uloimpien maastokohtien, saarien, luotojen ja karien kautta.
   2. Raja sijaitsee 12 mpk etäisyydellä sisäisten aluevesien ulkorajasta laissa säädetyin poikkeuksin.