Helsingin Navigaattorit

Helsingin Navigaattorit

15.02.2009

Maantieteellisen merenkulkuopin tutkinto 14.04.2000, rannikkonavigointi, kysymykset

Käytä eksymätaulukkoa ja vuorovesitaulukoita soveltuvin osin. Lue myös yleiset tutkinto-ohjeet!

Eranto on 6°E ellei tehtävässä toisin ilmoiteta.

    1. Veneessäsi on ohjauskompassin lisäksi varakompassi. Ohjailet erästä väylää pitkin ohjauskompassin näyttäessä kompassisuunnaksi KS=248°. Mikä on varakompassin eksymä mainittua suuntaa kuljettaessa, kun sen mukaan KS=260°.
    2. Mikä on kompassisuunta ohjauskompassin mukaan, kun ajetaan samaa väylää takaisin päin?
    1. Olet veneelläsi Malörenin länsipuolisella merialueella ohjaten kompassisuuntaa KS=139°. Alueella vallitsee itätuuli, joka aiheuttaa 5° sorron. Kello 14.00 mittaat tutkalla etäisyydeksi Lutskärsgrundin tutkamerkkiin 6 mpk. Samanaikaisesti keulasuuntima tuohon tutkamerkkiin on 265°. Mikä on veneesi sijainti kello 15.00, jos jatkat matkaasi samaan suuntaan 9 solmun nopeudella. Ilmoita sijainti tosisuuntimana ja etäisyytenä Malörenin majakasta.
    1. Paikkasi on 65°25.5'N 023°27.0'E kuullessasi radiopuhelimesta hätäkutsun. Hätään joutunut vene on paikassa 64°47.0'N 023°52.0'E. Itätuulen aiheuttama sorto on 5°.
      Mikä olisi ohjattava kompassisuunta hätäpaikalle?
    2. Kauanko kestäisi matka hätäpaikalle 9 solmun nopeudella?
    1. Ohjaat venettäsi Malörenin eteläpuolisella merialueella kompassisuunnassa KS=082°. Veneesi nopeus on 9 solmua. Kello 11.00 suunnit Malörenin majakan pääkompassilla kompassisuuntimassa ks=016° ja kello 11.50 saman majakan kompassisuuntimassa ks=315°. Mikä on sijaintisi kello 11.50?
    1. Olet 04.05.1995 kello 09.30 UT paikassa 51°02.5'N 001°25.0'E. Nopeutesi on 6 solmua. Tarkoituksenasi on jatkaa matkaa Folkestonen satamaan (51°04.6'N 001°11.8'E). Eranto on 5°W. Vuoroveden aiheuttama virta pysyy koko matkan ajan samana.
      Mikä on ohjattava kompassisuunta ja mihin aikaan olet perillä?
    1. Oikein vai väärin?
      • Venetutkan suunnanmääritystarkkuus on heikompi kuin sen etäisyydenmääritystarkkuus.
      • Tutkaheijastimen karttamerkissä esiintyy aina sana RACON.
      • Rannalla oleva linjataulu näkyy tutkassa heikommin kuin kiinteä reunamerkki.
      • Tutkan toiminta perustuu äänen nopeuden mittaamiseen.
    1. Mikä ilmiö synnyttää merituulen ja milloin sitä esiintyy (vuodenaika, vuorokaudenaika)?
    2. Sisältyykö säätiedotuksessa ennustettavaan tuulen nopeuteen myös mahdollinen merituulen osuus?
    3. Mikä on tuulen suunta matalapaineen keskuksen itäpuolella Suomessa?
    1. Olet lähdössä veneellä meriteitse ulkomaille eteläsuomalaisesta venesatamasta. Matka kohdistuu joko Viroon tai Ruotsiin. Mukaan ei tule tulliselvitettävää tavaraa. Mitä on tehtävä maasta lähdettäessä?

      Totuusarvo
      Väite Viro Ruotsi
      Käytetään tullitietä
      Kulkutie on vapaasti valittavissa
      Käytävä passintarkastuspaikalla
      Annetaan sivuutusilmoitus puhelimitse passintarkastuspaikalle
      Ei tarvitse ilmoittautua mitenkään viranomaisille

Helsingin Navigaattorit

Helsingin Navigaattorit

15.02.2009

Rannikko 14.04.2000, mallivastaukset

    1. eks=-6°.
    2. KS=071°.
    1. ts=228°, etäisyys=5.6 mpk.
    1. KS=162°.
    2. 4 h 27 min.
    1. 65°25.3'N 023°45.1'E.
    1. KS=299°, 10.42 UT.
      • Oikein, venetutkalla mitatut etäisyydet on tarkempia kuin suuntimat.
      • Väärin. Tutkaheijastimen karttamerkissä ei esiinny sanaa RACON (tutkamajakka).
      • Oikein, rannalla oleva linjataulu ei erotu tutkassa rannan muista kaiuista. Kiinteä reunamerkki on aina meressä ja siksi näkyy paremmin.
      • Väärin. Tutkan toiminta perustuu radiosignaalin mittaamiseen.
    1. Merituuli syntyy, kun maan päällä oleva ilma lämpenee auringon vaikutuksesta nopeammin kuin meren päällä oleva ja kevyempänä alkaa nousta ylöspäin. Mereltä tulee tilalle kylmempää ja painavampaa ilmaa. Merituuli esiintyy voimakkaana keväällä, kun maan ja meren lämpötilaero on suuri iltapäivällä.
    2. Tuuliennuste ei sisällä merituulen osuutta.
    3. Etelätuuli (ilma virtaa matalapaineen keskuksen ympäri vastapäivään)
    1. Viroon mentäessä on käytettävä tullitietä ja käytävä passintarkastuksessa.
    2. Ruotsiin mentäessä on käytettävä tullitietä eikä tarvitse ilmoittautua viranomaisille. [Vuonna 2000 piti tehdä sivuutusilmoitus puhelimitse passintarkastuspaikalle.]